Sissosten sukuseura

Kantele

TOIMINTAKERTOMUS VUOS1LTA 1999 - 2000

2. sukukokous

Sissosten suvun 2. Sukukokous pidettiin Ilomantsissa Mekrijärven Sissolassa heinäkuun 10. päivänä 1999. Tilaisuus aloitettiin ortodoksisella alkuhartaudella, jonka toimitti isa Raimo Sissonen. Fil. Iis. Laura Jetsu esitelmöi Simana Sissosesta multimediaesityksen kera. Varsinaisen sukukokouksen avasi Raimo Sissonen toivottaen läsnaolevat suvun jäsenet tervetulleeksi seuraavanlaisella puheella:

"Kesä on sukukokousten ja -tapaamisten aikaa.lhmiset haluavat palata, usein kaihoistenkin muistojensa saattelemina ja usein kaukaakin, kotiseutujensa luonnonympäristöihin. Monille muutto pois kotiseudulta on ollut vaikea henkinen prosessi. Kehityksen kulku on valitettavasti edelleenkin se, etta on pakko suuntautua kylistä ja kotikunnalta tyon ja unelmienkin toivossa jonnekin muualle. Ihmiset ovat silti läpi elämänsä kiinni synnyinseudun luonnossa, joka lapsuusmuistojen ja aistien välityksellä on kasvanut kiinni meidän elämäämme. Vaikka monet meista olemme lähteneetkin pois kotiseudultamme ja elelemme muualla, kaukanakin, olemme kuitenkin lujilla siteillä kiintyneet kotiseutuumme ja ympäristöön, ennenkaikkea omaisiin ja sukulaisiin.

Ennen vanhaan läheisemmät ja kaukaisemmat sukulaiset, suku ja suvun suku tunsivat tarkasti etäisetkin sukulaissuhteensa. He kutsuivat toisiaan monessa polvessa ja sukuhaarassa serkuiksi, sediksi ja tädeiksi. Silloin oltiin kiintyneinä kaikkiin, joita jonkinlainen, edes nimellinen veriheimolaisuus oli yhdistamässä. Sillä oli elämään nähden hyvä vaikutus ja se oli ylipäätään kaunista ja tasapainoista. Ennen vanhaan suku oli ainoa turvaverkko. Sitä kunnioitettiin ja oli järkyttävää joutua siitä eroon.Suvun ja eri-ikäisten sukulaisten tapaaminen ja yhteydenpito heihin, vaikkapa näin sukukokousten välityksellä tuo parhaimmillaan valoa menneisyydestä nykypäivään. Tällaisiin tapaamisiin saattaa liittyä syvällistä itsensä ja lähtökohtiensa tunnistamista. Tämän päivän maailmassa kehitys on ollut kohti erikoistumista ja itsenäistymistä. Se on samalla ollut kuitenkin kulkua kohti köyhtymistä ja pirstoutumista. Useimmiten esille nostetaan vain pelkästään menestyneet yksilöt.

Maaseudulla ja luonnon piirissä, siellä rakkailla kotiseuduilla elävä yhteisö on yleensä tottunut mukautumaan eri aikakausien vaatimuksiin, mutta silti pitäytyen ja vaalien syvälle menneisyyteen ulottuvia juuriansa. Yhteisvastuun siteet ovat vielä pysyneet voimakkaina ja perinteet ovat tuoneet pysyvyyttä. Perinteet ja perinnäiset arvot ja tavat ovat ne puitteet, joissa ihmiset elävät, ainakin jossain määrin. Suvun kokoontuminen on aina eräs mahdollisuus tulla niitä kokemaan. Todellisuudessa suku on ketju, josta ei voi irrottautua. Tietysti voi teeskennellä katkaisseensa moiset kahleet, mutta silti geenit ovat ja pysyvat. Joskus suku on laaja ja laheinen. Serkut ovat ysvavia, tadit uskottuja, isovanhemmat ymmartajia. Tapaamisia tapahtuu usein ja ne ovat lampimia. Toisilla suku saattaa olla vahalukuinen, levallaan ja sydämistäkin etäällä. Silloin pakolliset tapaamiset koetaan usein kielteisimmillään pintakoreaksi teeskentelyksi ja kenties paremmuuksien vertailuksi. Saattaa olla, että esiintyy tarvetta esittää suvulleen jotain muuta kuin itseä kun pelkää, ettei kelpaa sellaisenaan. Iän myötä arvostaa yhä enemmän juuriensa tuntemista. Monien mielestä on hieno tunne niin sanotusti tunnustaa sukuaan. On turvallista tuntea kuuluvansa johonkin suurempaan kokonaisuuteen. On myös lohdullista tietää, että sukusiteet kestävät välimatkat ja välirikotkin.

Perhe ja sukulaiset ovat ihmisiä, jotka eivät katoa elämästä, vaikka joutuukin kokeilemaan useita elämän polkuja ja kenties välillä palaamaan takaisin lähtöpisteeseenkin. Joku humoristi on sanonut "Suku on kuin kasvain- siitä on vaikea päästä eroon, mutta se voi olla hyvänlaatuinenkin".

Kaksi vuotta on kulunut siitä, kun ensimmaisen kerran kokoonnuime. Aika on mennyt nopeasti. Tuolloin meillä ei ollut oikein mahdollisuuksia vielä tutustua. Järjestäytymiskokous vei niin paljon aikaa. Toivon, etta tämä päivä antaisi meille mahdollisuuden paremmin tulla tutuiksi keskenämme. Ohjelmamme on pyritty muotoilemaan vapaammaksi ja vähemman virallisen tuntuiseksi. Toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tänne kesäiseen Sissolaan. Viihtykäämme ja nauttikaamme yhdessaolostamme!"

Varsinaiseen sukukokoukseen osallistui yhteensa 51 henkilöä ja tärkeimmät kokouksessa tehdyt päätökset kerrotaan jäljempänä kappaleessa "hallinto".

Juhlavaen ruokailu tapahtui tälläkin kertaa Yliopiston Tutkimusaseman ruokalassa, jossa oli tarjolla karjalaisen pitopöydän herkut. Ruokailun päätyttyä siirryttiin takaisin Sissolan pirttiin, jossa Hanna Purmonen soitti kanteleella kauniita tilaisuuteen hyvin soveltuvia sävelmiä. Yhteisessa ohjelmaosuudessa oli ensi kerran arpajaiset, joihin osallistujat olivat tuoneet ilahduttavan runsaasti arpajaisvoitoiksi pikkuesineita. ”Vägi Väinö" -pulloa tavoiteltiin heittämällä kilpaa kolikkoa mahdollisimman lähelle pulloa. Tuotoilla katettiin sukukokouksen järjestelykuluja. Kun ilmojen haltija oli juhlaväelle suosiollinen, auringon heloittaessa lähes pilvettömältä taivaalta, voitiin kahvit nauttia ulkona Sissolan pihalla. Juhlapäivan lopuksi saatiin vielä "tanssahdella " Jukka Ikosen soittaman haitarimusiikin tahdissa. Monelle juhlijalle oli yllätys, että laulusolisteja löytyi suvun keskuudesta, joten kelpasipa pyörähdellä.

Hallinto

Varsinaisessa sukukokouksessa puheenjohtajana toimi Raimo Sissonen, sihteerina Helmer Sissonen ja pöytäkirjan tarkistajina Helmi Lappi ja Elina Sissonen. Kokouksessa tehtiin mm. seuraavia päätöksiä: Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Raimo Sissonen sekä hallituksen jäseniksi Elma Sissonen, Erkki Sissonen, Irma Väisänen, Tiina Huohvanainen ja Helmer Sissonen. Hallituksen jäsenten työnjako oli sellainen, että varapuheenjohtajana toimi Tiina Huohvanainen, sihteerinä Helmer Sissonen, rahastonhoitajana Irma Väisänen ja arkistonhoitajana Elma Sissonen. Hyväksyttiin kahden edellisen vuoden toimintakertomus samoin kuin vuosien 1997 ja 1998 tilit ja tilinpäätökset sekä myönnettiin vastuuvelvollisille vastuuvapaus. Vahvistettiin vuosien 1999-2000 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hyväksyttiin jäsenmaksuksi 50 mk/henkilö/vuosi. Paäätettiin, että sukuseuran jäsen vapautetaan jäsenmaksuvelvoitteesta iän perusteella jäsenen täytettyä 75 vuotta. Tilintarkastajiksi valittiin vuosiksi 1999-2000 Hilkka Sissonen ja Raili Sissonen sekä varatilintarkastajiksi Pirjo Sissonen ja Juha Sissonen. Sukuseuran viirin suunnittelukilpa järjestetään suvun jäsenille siten, että ehdotukset viiriksi tulee jättää hallitukselle 31.12.2000 mennessä. Hyväksyttin internet-kotisivujen laatiminen siten, että käytännön toteutuksessa auttaa Raimo Sissonen ja toimii vastuuhenkilönä ja "Netti-Sissosena" Sukuseuran säännöt päätettiin lähettää yhdistysrekisteriin ennakkotarkastukseen. Sääntöjen mahdolliseen muuttamiseen palataan seuraavassa kokouksessa.

Hallituksen toiminta

Kuluneella toimikaudella sukuseuran hallituksen toiminta on käsittänyt lähinnä sukukokouksen päätösten täytäntöönpanotyönä jäsenmaksujen kannon, sukuseuran jäsenten ja suvun jäsenten osoiterekisterin täydentämisen ja ylläpidon, talousasioista, kuten kirjanpidosta, huolehtimisen, internet-kotisivujen laatimista Raimo Sissosen toimesta, sääntöjen ennakkotarkastukseen lähettamisen ja sääntömuutosten valmistelun, viirin suunnittelukilvan järjestämisen sekä 3. Sukukokouksen koollekutsumiseen ja valmisteluun liittyvät tehtävät. Hallitus kokoontui toiminta-aikanaan 3 kertaa.

HALLITUS

MS WordYlläoleva teksti MS Word-muodossa

Etusivulle Simana Sissonen Sissolan pirtti Muuta aineistoa
Historia Tiedotteet Yhteydenotot

(c) Copyright Sissosten sukuseura / Juha Sissonen